Etusivu / Toiminta / Oikeus olla

Oikeus olla

Oikeus olla on Trans ry:n alullepanema kansalaisaloite, joka tähtäsi oikeudenmukaisen translain hyväksymiseen. Aloitteella tavoiteltiin itsemääräämisoikeuteen perustuvaa translakia, joka kunnioittaa lasten oikeuksia ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Tällä sivulla on tietoa Oikeus olla -kansalaisaloitteen vaiheista ja vuonna 2023 voimaan tulleen translakiuudistuksen etenemisestä. Lisäksi täältä löydät arkistoidun version Oikeus olla -kampanjan nettisivuista.

Kansalaisaloitteen tausta

Suomen ensimmäinen translaki, eli ”Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta” oli hyväksytty eduskunnassa vuonna 2002, ja astunut voimaan vuoden 2003 alusta. Jotta oman juridisen sukupuolen voisi korjata, laki edellytti hakijalta täysi-ikäisyyden ja Suomen kansalaisuuden tai asuinpaikan Suomessa lisäksi lääketieteellistä diagnoosia transsukupuolisuudesta, sekä sterilisaatiota ja todistusta omasta lisääntymiskyvyttömyydestä. Lisäksi, kun hakijan juridinen sukupuoli vahvistettiin, lain mukaan Digi- ja väestötietoviraston oli lähetettävä asiasta ilmoitus hakijan aviopuolisolle.

Koko lain voimassaoloajan trans-, sateenkaari- ja ihmisoikeusjärjestöt ja aktivistit nostivat kampanjoissaan ja vaikuttamistyössään esiin translain ihmisoikeuksia ja itsemäärittelyoikeutta rikkovia epäkohtia. Lisää translakiin liittyvästä vaikuttamistyöstä ja julkisesta keskustelusta 2000- ja 2010-luvuilla voit lukea Setan nettisivuilta.

Kirkkaimpia toivon pilkahduksia uudesta translaista saatiin vuonna 2019 eduskuntavaalien jälkeen. SDP oli voittanut vaalit, ja lähti muodostamaan hallitusta ja hallitusohjelmaa keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa. Järjestöt, aktivistit ja transyhteisön jäsenet toivoivat, että translakiuudistus päätyisi viimeinkin hallitusohjelmaan ja saataisiin toteutettua seuraavien vuosien aikana. Rinteen, sittemmin Marinin hallituksen hallitusohjelma oli kuitenkin pettymys. Translakiuudistus oli kirjattu ohjelmaan, ja kirjauksen mukaan lääketieteelliset hoidot ja diagnoosiprosessi eriytettäisiin juridisen sukupuolen korjauksesta, ja vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistettaisiin. Juridisen sukupuolen korjaaminen olisi kuitenkin edelleen mahdollista vain täysi-ikäisille, ja ilmoitusasian sijaan vaatisi hakemuksen ja perustellun selvityksen siitä, että hakija kokee kuuluvansa pysyvästi korjattavaan sukupuoleen.

Hallitusohjelman julkaisun jälkeen translakiuudistuksen valmistelusta ei kuitenkaan kuulunut pitkään aikaan mitään. Hallituskausi kului, ja pikku hiljaa alkoi herätä huolta siitä, saadaanko translakiuudistusta nostettua Marinin hallituksen prioriteettilistalla, ja ehditäänkö uusi laki valmistella ja hyväksyä ajoissa ennen seuraavia vaaleja.

Aloitteen laatiminen ja julkaisu

Trans ry oli perustettu kesällä 2020, ja yhdistyksen toiminta oli lähtenyt vauhdikkaaseen lentoon alusta saakka. Mukana hallituksessa ja jäsenistössä oli paljon motivoituneita yhteisön jäseniä valmiina tekemään kaikenlaista aktivismia ja vaikuttamistyötä transihmisten puolesta.

Translakia koskevan kansalaisaloitteen laatimisesta keskusteltiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2021. Hetken harkinnan jälkeen päätimme, että aika on nyt oikea. Uskoimme, että pystyisimme laatimaan esityksen parhaasta mahdollisesta translaista, herättämään aloitteella keskustelua sekä painostamaan Marinin hallitusta etenemään translakiuudistuksen kanssa joko oman esityksen tai kansalaisaloitteen pohjalta.

Oikeus olla -kansalaisaloitteen laatimiseen ja sen ympärille muodostetun kampanjan pyörittämiseen osallistui lopulta noin 50 vapaaehtoista transyhteisön iäsentä ja liittolaista. Mukana oli juristeja, kuvittajia, some- ja viestintäasiantuntijoita, taitavia kirjoittajia ja ideoijia, ja monin muin tavoin aikaansa ja osaamistaan kansalaisaloitteen hyväksi tarjonneita. Aloite valmisteltiin Trans ry:n sisäisissä verkostoissa, ja ennen sen julkaisua se esiteltiin kouralliselle ihmisoikeusjärjestöjä, jotta aloite saisi järjestöjen tuen ja paljon näkyvyyttä heti sen julkaisusta lähtien.

Kansalaisaloitteen ydintavoitteet olivat:

  1. Esitimme, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan
  2. Esitimme, että vaatimus lääketieteellisestä diagnoosista poistetaan
  3. Esitimme, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolison oikeus estää juridinen korjaus poistetaan
  4. Esitimme, että väestörekisterissä ylläpidetty niin sanottu ”transrekisteri”, eli rekisteri sukupuoltaan juridisesti korjanneista henkilöistä, poistetaan

Aloite julkaistiin 6.4., ja se keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta alle kahdessa vuorokaudessa. Kannatus aloitteelle oli valtaisaa, ja se sai laajasti tukea eri puolilta niin kansalaisyhteiskuntaa kuin puoluekenttää. Lopullisen 68 374 allekirjoituksen lisäksi Oikeus olla -aloitteelle julkisen tukensa antoi noin 140 tukijaa järjestöistä kollektiiveihin ja puolueista yrityksiin.

Kaikesta tuesta, medianäkyvyydestä ja eduskunnan istunnoissa käytetyistä puheenvuoroista huolimatta kansalaisaloitetta ei hyväksytty. Kun Marinin hallitus sai viimein oman translakiuudistusesityksensä pyörimään, päätettiin eduskunnassa yhdistää kansalaisaloitteen ja hallituksen esittelyn käsittely. Tämän myötä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi esittämään hallituksen esityksen hyväksymistä, ja Oikeus olla -aloitteen hylkäämistä. Asiasta äänestettiin eduskunnan istunnossa 1.2.2023, ja äänin 113-69 eduskunta päätti toimia valiokunnan esityksen mukaisesti.


Oikeus olla- aloitteen ja hallituksen translakiesityksen käsittelyn aikajana

2021

  • 6.4. Oikeus olla -kansalaisaloite julkaistiin.
  • 7.4. Kansalaisaloite keräsi yli 50 000 allekirjoitusta.
  • 27.5. Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti työryhmän valmistelemaan hallituksen translakiesitystä. Työryhmään nimitettiin virkamiestyöryhmän lisäksi seuranta- ja arviointiryhmä, johon kuului muun muassa ihmisoikeustoimijoita järjestökentältä. Trans ry oli mukana työryhmässä.
  • 24.9. Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle. Aloitteeseen kerättiin yhteensä 68 374 allekirjoitusta.
  • 28.9. Eduskunnan täysistunnossa ilmoitettiin kansalaisaloitteen jättämisestä eduskunnalle.
  • 11.11. Kansalaisaloitteen lähetekeskustelu eduskunnassa. Keskustelun jälkeen aloite lähetettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan jatkokäsittelyyn.

2022

  • 18.2. Hallituksen translakiesitys julkaistiin, samalla sen lausuntokierros alkoi.
  • 31.3. Hallituksen esityksen valmistelleen, sosiaali- ja terveysministeriön alla toimineen työryhmän toimikausi päättyi.
  • 4.3. Hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi. Esityksestä annettiin lausuntopalveluun yhteensä 85 lausuntoa.
  • 22.9. Hallituksen esitys translaista annettiin eduskunnalle.
  • 4.10. Translain ensimmäinen lähetekeskustelu eduskunnassa.
  • 5.10. Translain toinen lähetekeskustelu eduskunnassa. Lähetekeskustelun jälkeisen äänestyksen pohjalta lakiesitys päätettiin lähettää sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto.
  • 20.10. Oikeus olla -kansalaisaloitteen käsittely päätettiin yhdistää hallituksen translakiesityksen kanssa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tulisi siis esittämään eduskunnalle valmiissa mietinnössään, kumpi lakiesitys hyväksytään, jos kumpikaan.
  • 1.12. Lakivaliokunta antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
  • 21.12. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

2023

  • 19.1. Sosiaali- ja terveysvaliokunta äänesti translakia koskevasta mietinnöstä, ja äänestystuloksen 11-5 pohjalta lakiesitys päätettiin tuoda eduskunnalle äänestettäväksi esittäen sen hyväksymistä. Valiokunta esittää mietinnössään, että translakiuudistus hyväksytään hallituksen esityksen mukaisesti, ja Oikeus olla -aloite hylätään.
  • 24.01. Translakiesityksen ensimmäinen käsittely eduskunnassa.
  • 31.1. Translakiesityksen toinen käsittely eduskunnassa. Käsittely käytiin äänestystä vaille loppuun.
  • 1.2. Eduskunta hyväksyy uuden translain, eli lain sukupuolen vahvistamisesta, sosiaali- ja terveysvaliokunnan esityksen mukaisesti äänin 113-69. Oikeus olla -kansalaisaloite hylättiin esityksen mukaisesti.
  • 3.4. Uusi translaki astuu voimaan. Hakemuksen oman juridisen sukupuolen vahvistamiseksi voi lähettää Digi- ja väestötietovirastolle tästä päivästä eteenpäin.