Trans ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023

Me Trans ry:ssä olemme listanneet meille tärkeimpiä tavoitteita, joiden toivomme toteutuvan seuraavalla hallituskaudella, ja joiden puolesta haluamme kansanedustajien sitoutuvan tekemään töitä. Tältä sivulta löydät meidän eduskuntavaalitavoitteet!

Vastikään hyväksytty uusi translaki parantaa sukupuolivähemmistöjen oikeudellista asemaa ja ihmisoikeustilannetta jonkin verran, mutta se ei vielä riitä. Seuraavalla hallituskaudella tarvitsemme oikeasti hyvän ja täyteen itsemäärittelyoikeuteen perustuvan translain niin, että myös alaikäisillä on mahdollista korjata juridinen sukupuolimerkintänsä.

Tämän lisäksi odotamme tulevalta hallitukselta toimia intersukupuolisten kehollisen koskemattomuuden turvaamiseksi, muunsukupuolisten juridista tunnustamista sekä transterveydenhuollon resurssien turvaamista.

Oletko eduskuntavaaliehdokas?

Jos jaat tavoitteemme ja sitoudut edistämään niitä, voit allekirjoittaa vaalitavoitelistamme täyttämällä Trans ry:n lomakkeen.

Ylläpidämme listaa vaalitavoitteisiimme sitoutuneista ehdokkaista nettisivuillamme. Ehdokaslistaa päivitetään manuaalisesti, joten allekirjoittaneiden tiedot voivat näkyä nettisivuilla pienellä viiveellä.

Trans ry:n eduskuntavaalitavoitteet

1. Oikeutta translapsille ja -nuorille

Sukupuolen juridinen vahvistaminen täytyy mahdollistaa myös alaikäisille. Asian valmistelu on aloitettava eduskunnan translakiuudistuksen ohessa  hyväksymän lausuman mukaisesti.

Helmikuussa hyväksytyn translain valmistelun aikana lukemattomat asiantuntijat, ihmisoikeustoimijat, etujärjestöt ja tärkeimpänä translapset ja -nuoret itse ovat toistuvasti, kattavasti ja perustellusti tuoneet ilmi, että täysi-ikäisyyden edellyttäminen juridisen sukupuolen vahvistamiseksi ei ole lapsen oikeuksien mukaista, eikä turvaa transsukupuolisille lapsille ja -nuorille heille kuuluvia ihmisoikeuksia. Translain eduskuntakäsittelyn yhteydessä myös perustuslakivaliokunta on tuonut lausunnossaan ilmi, että täysi-ikäisyysvaatimus ei välttämättä ole alaikäisten perustuslaillisten oikeuksien mukainen. Lapsella on oltava oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

3. Kolmannen juridisen sukupuolimerkinnän käyttöön ottaminen

Suomessa tulee ottaa käyttöön kolmas juridinen sukupuolimerkintä nainen- ja mies- -merkintöjen rinnalle. On korkea aika tunnustaa muunsukupuolisten ihmisten olemassaolo, ja luopua ehdottoman binäärisestä sukupuolijärjestelmästä. Valmistelu- ja selvitystyö kolmannen juridisen sukupuolimerkinnän käyttöön ottamiseksi on aloitettava tulevalla hallituskaudella.

Vuonna 2027 toteutuvaksi suunnitellun henkilötunnusuudistuksen yhteydessä olisi Trans ry:n mielestä otollinen aika 3. sukupuolimerkinnän mahdollistamiselle.

4. Transterveydenhuollon resursseja täytyy lisätä

Mahdollisuus saada sukupuolidysforiaa helpottavia ja omaa sukupuolta vahvistavia lääketieteellisiä hoitoja on elintärkeää. Tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon yleisen aliresurssoinnin lisäksi sukupuolidysforiaan keskittyvä erityissairaanhoito on vaarallisen pahasti aliresurssoitu. Voimassa olevat sukupuolidysforian hoitosuositukset myös edellyttävät muualta saatavaa riittävää psykososiaalista tukea ennen mahdollisuutta erityissairaanhoitoon ja diagnoosi- ja hoitoprosesseihin pääsyä. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluiden, esimerkiksi mielenterveyspalveluiden,  riittävä resurssointi on erittäin tärkeää myös sukupuolenkorjaushoitojen saatavuuden kannalta.

5. Eroon transrekisteristä

Sukupuolen juridisen vahvistamisen yhteydessä transsukupuolisen henkilön henkilötietojärjestelmään kirjatuista tiedoista vanha sukupuolimerkintä ja henkilötunnus muuttuvat henkilön sukupuolta vastaaviksi. Tällä hetkellä näiden tietojen muuttuessa Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään järjestelmään jää kirjaus henkilön syntymässä määritellystä sukupuolimerkinnästä ja henkilötunnuksesta. Tämä on valtava riski juridista sukupuoltaan korjanneiden turvallisuudelle ja yksityisyydensuojalle. Vanhat merkinnät aiemmista juridisista sukupuolitiedoista täytyy poistaa väestötietojärjestelmästä kohtuullisella siirtymäajalla siitä hetkestä, kun uudet henkilötiedot vahvistetaan.