Tällä sivulla olemme pyrkineet vastaamaan kysymyksiin, joita Oikeus olla -kansalaisaloitteesta on useimmiten kysytty. Otamme vastaan suosituksia uusiksi kysymyksiksi osoitteessa support@transry.fi
Miksi tämä kansalaisaloite?
Transyhteisön sisällä on pitkään koettu, että Suomen nykyinen translaki on syrjivä eikä ole tehty palvelemaan transsukupuolisia, vaan meitä pelkääviä cis-ihmisiä. Yhteisö on vaatinut lain uudistusta, mutta muutosta ei ole tullut, joten yhteisössä on katsottu, että kansalaisaloite on ainoa tapa saada meidän kaikkien oikeudet turvatuksi. Kansalaisaloitteen tavoitteena onkin saada transihmisiä palveleva malli lainsäätäjien kuuluviin.
Eikö hallitus ole uusimassa translakia?
Hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan translain uudistamisesta. Uudistus on kuitenkin viivästynyt ja sitä ollaan toteuttamassa suppeasti. Hallituksen mallissa vaadittaisiin yhä selvitys, joka joko hyväksytään tai hylätään, jonka lisäksi alaikäisiä ei huomioitaisi uudistuksessa millään tavalla. Uudistus siis näillä näkymin poistaisi vain sterilisaatiovaatimuksen, ei kunnioittaisi lasten ja nuorten ihmisoikeuksia eikä perustuisi itsemääräämisoikeuteen.
Miten kansalaisaloite eroaa hallituksen suunnitelmista?
Hallituksen sisällä on ilmennyt erimielisyyksiä siitä, miten lakiuudistus tulisi toteuttaa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että alaikäiset jätettäisiin täysin uudistuksen ulkopuolelle ja uudistuksen ainoa merkittävä muutos olisi sterilisaatiovaatimuksen poistaminen. Kansalaisaloitteen mallin mukaan myös alaikäisille annettaisiin mahdollisuus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen ja kaikki lääketieteelliset vaatimukset poistettaisiin. Tämä tarkoittaisi sekä diagnoosi- että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistoa.
Mitä tarkoittaa juridinen sukupuoli?
Juridinen sukupuoli tarkoittaa sukupuolimerkintää virallisissa asiakirjoissa, kuten esimerkiksi passissa, väestötietojärjestelmässä ja koulujen tietokannoissa. Kyseessä on siis merkintä tietokannoissa, joka voidaan muuttaa napin painalluksella.
Miksi kansalaisaloite sisältää alaikäiset?
Alaikäisillä on oikeuksia, joista säädellään muun muassa Suomen perustuslaissa ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksessa. Yksi näistä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystason mukaisesti, joka sisältää myös oikeuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Juridinen sukupuolimerkintä on vaikutuksiltaan samankaltainen kuin nimenmuutos, jonka perusteella katsomme, että ikärajojen tulisi molemmissa laeissa olla samat.
Miksi alaikäisten pitäisi saada korjata juridista sukupuoltaan?
Juridisen sukupuolen muuttaminen on osa sosiaalista transitiota, jossa transtaustainen nuori muuttaa nimensä ja sukupuolimerkintänsä vastaamaan hänen sukupuoltaan. Tutkimusten mukaan sosiaalinen transitio parantaa huomattavasti translasten ja -nuorten hyvinvointia ja vähentää riskiä masennukseen ja muuhun mielenterveyden negatiiviseen kehitykseen. Juridinen sukupuolimerkintä on myös tarvittaessa muutettavissa takaisin, sillä se ei aiheuta mitään pysyviä muutoksia. Esitetyt muutokset tekisivät juridisen sukupuolimerkinnän muuttamisesta nimenmuutokseen verrattavan, josta 15-vuotias nuori saa jo omatoimisesti päättää.
Mitä käytännön haittaa väärästä juridisesta sukupuolimerkinnästä muka on?
Juridista sukupuolimerkintää käytetään jatkuvasti käytännön elämässä. Jo pakettia noutaessa, pankkitiliä avatessa, tai bussikorttia käyttäessä transihmisen voidaan jopa epäillä käyttävän väärennettyä henkilöllisyystodistusta tai jonkun muun bussikorttia. Väärä sukupuolimerkintä myös välittömästi paljastaa henkilön olevan trans ja täten altistaa transihmisiä syrjinnälle. Myös esimerkiksi koulu- ja työelämän sähköisissä järjestelmissä juridinen sukupuolimerkintä voi koitua ongelmaksi, sillä järjestelmät hakevat henkilötiedot usein suoraan rekisteristä ilman mahdollisuutta niiden muuttamiseen.
Vaikuttaako translaki myös transterveydenhuoltoon?
Tällä hetkellä sukupuolen juridinen vahvistaminen vaatii lääketieteellisen diagnoosin sekä lausunnon lisääntymiskyvyttömyydestä. Aloitteen ehdottama translain uudistus erottaisi lääketieteellisen ja juridisen sukupuolen korjauksen. Aloitteen mukainen lakiuudistus erottaisi transterveydenhuollon ja sukupuolen juridisen vahvistamisen.
Aloite ei koske sukupuoliristiriitaan annettavia hoitoja tai niiden antamisen perusteita.
Eikö nykyinen translaki ole ihan hyvä?
Nykyinen translaki on ollut laatimishetkestään lähtien ihmisoikeuksien vastainen. Translain uudistuksella pyritään tuomaan Suomen lainsäädäntöä kansainvälisten suositusten ja linjausten tasolle, muun muassa lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen sekä täysi-ikäisyyden edellyttämisen suhteen.
Mikä on “transrekisteri”?
“Transrekisteri” on erillinen merkintä väestötietojärjestelmässä, joka kertoo rekisteröidyn olevan transsukupuolinen. Merkintä tehdään niistä ihmisistä, jotka ovat vahvistaneet juridisen sukupuolensa toiseksi heidän syntymässä määritellystä juridisesta sukupuolesta . Transrekisteri on turvallisuusriski, sillä sukupuolivähemmistöstä muodostuva rekisteri kiinnostaa esimerkiksi ääriliikkeitä, jotka saattaisivat pyrkiä käyttämään rekisteriä väkivallan, vainon tai muiden rikosten kohteiden valikointiin.
Mitä tarkoittaa puolison veto-oikeus?
Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolisolla on oikeus vaikuttaa transihmisen mahdollisuuteen vahvistaa sukupuoltaan. Tämä rajoittaa sukupuoltaan vahvistamassa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta. Rekisteröity parisuhde kuitenkin rinnastetaan nykylainsäädännössä avioliittoon, joten veto-oikeudelle ei ole perusteluita nykytilanteessa, jossa vastaava oikeus on jo poistettu avioliitossa olevien sukupuoltaan vahvistamaan pyrkivien henkilöiden puolisoilta.
Mitä jos ihmiset alkavat nyt vaihdella juridista sukupuoltaan edestakaisin huvin vuoksi?
Tämä on hyvin epätodennäköistä, sillä henkilötunnuksen muuttuminen osana juridisen sukupuolen vahvistamista tarkoittaa hyvin pitkää ja raskasta prosessia esimerkiksi viranomaisten ja pankkien kanssa. On epätodennäköistä että kukaan lähtisi tähän kalliiseen ja aikaa vievään prosessiin toistuvasti "huvin vuoksi".
Lisäksi myös nimeä voi nykyään vaihtaa omalla ilmoituksella ilman diagnostista prosessia ja perusoikeuksia rikkovia vaatimuksia, mutta ihmiset eivät vaihtele nimeään huvin vuoksi.
Vaikka jotkut henkilöt kuitenkin päätyisivät muuttelemaan sukupuolimerkintäänsä edestakaisin, ei tämä ole pois keneltäkään muulta kuin sukupuoltaan jatkuvasti vaihtelevalta henkilöltä.
Entä jos nuori palaa syntymässä määriteltyyn sukupuoleen ja katuu sukupuolenkorjausta?
Sukupuolimerkinnän voi katuessaan korjata takaisin alkuperäiseen. Juridinen sukupuolen vahvistaminen ei tarkoita lääketieteellisiä hoitoja ja on täysin peruttavissa. Transition katuminen on tutkimusten mukaan kuitenkin äärettömän harvinaista, ja johtuu usein esimerkiksi syrjinnästä sukupuolikokemuksen muuttumisen sijaan. Huomattava osa transitiotaan katuneista transitioituu uudelleen myöhemmin elämässä.
Miten aloite huomioi muunsukupuoliset? Miksei aloitteessa ehdoteta kolmatta sukupuolimerkintää?
Aloite ei ehdota kolmatta sukupuolimerkintää, sillä siitä säädetään eri laissa ja kolmannen juridisen sukupuolen luominen vaatii uudistuksia ja muokkauksia valtavaan määrään lakeja. Näin laajan lakipaketin laatimiseen ei valitettavasti ole järjestötasolla resursseja.
Esitetyssä uudistuksessa lain kohdat, joissa puhutaan sukupuolen vahvistamisesta “vastakkaiseen sukupuoleen” on kuitenkin korvattu sanoituksella “toiseen sukupuoleen.” Mikäli kolmas sukupuolimerkintä Suomeen saadaan, on sukupuolen vahvistamista koskeva lainsäädäntö valmis ottamaan vastaan sukupuolen vahvistamiset kolmanteen sukupuoleen sellaisenaan.
Mitkä viralliset tahot ovat ottaneet kantaa alaikäisten sukupuolen vahvistamisen puolesta?
Alaikäisten juridisen sukupuolen vahvistamisen puolesta tuorein kommentti tulee Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostolta, joka ilmoitti olevansa huolissaan mahdollisuudesta, että translain uudistus ei laajenna sukupuolen juridista vahvistamista lapsiin.
Ihmisoikeusneuvoston lisäksi asiasta ovat maininneet muun muassa Ihmisoikeusvaltuuskunta, lapsiasiavaltuutettu, lapsiasiavaltuutetun lakimies ja lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu yhteisessä kannanotossaan.